Kaukana kaupungista osa 2

Kaukana kaupungista osa 1

Haluaisin kertoa vielä teille yhden kivan seikkailun toisesta päivästä Bieszczadeissa. Valitettavasti edellisestä postauksesta olisi tullut liian pitkä, joten jatketaan toisella osalla. Ennen nukkumaan menoa, Alicjan kamu Maciej tuli meille kylään. Me siinä sit tutustuttiin, jonka jälkeen oli hieno auringonlasku, että päätin sit sanoa, et nyt meidän on ihan pakko mennä tonne ylös niitylle tekemään kuvia.

Siinä me sit pitkin niittyjä ja polkuja mentiin ylös. Saavuttuamme paikalle, päätettiin vielä mennä katsomaan yhdelle pienelle niitylle. Riitti vain yksi askel kyseiselle niitylle ja heti jostain pusikosta hyppäsi kaksi kettua, jotka juoksi sen pellon yli. Sedit myöhäsenä meni niitten perään, mutta kun sanoin "STOP", niin se jarrutti ja alkoi haistamaan koko niittyä. Alicjan kanssa me sitten hieman kinasteltiin siitä, että ne oli ihan varmasti kettuja, koska Ala oli sitä mieltä, että ne oli ihan varmasti oravia. Kiva tietää, että oravat näyttävät ketulta ja ovat niin isoja :D Sen jälkeen oli aika asetella Sedit meidän ensimmäiselle niitylle poseeraamaan....

Yksi iso plussa oli se, että se aurinko teki niin hienot värit kuviin ja antoi hienoa valoa, että ei mun kuvia tarvinnut paljoo muokata. Sedit alussa oli todella iloinen poseeraamisesta. Mä päätin hieman kiusata poikaa ja pistin sen pään päälle kukan. Onneksi Sedit oli alussa niin iloinen, että se pääsi luonnon helmaan, ettei se välittänyt siitä kukasta ja sain pari kivaa kuvaa. Kyllä se sit nopeasti hoksas, että nyt sillä on jotain outoa päässä ja ravisti sen pois. Samoin tuli pitkästä aikaa myös testailtua kittilinssiä eli 18-55mm ja minusta noin lelumainen linssi sai myös aikaan kivaa jälkeä :)

vasen on otettu 18-55mm

Kukkasession jälkeen asetin Seditin pienen polun viereen ja aloin ottamaan kuvia. Sedit tällä kertaa ei maltannut poseerata ja jouduin ehkä pari kertaa laittamaan sen istumaan ja sitten se itse meni maahan. Sit kun se jakso edes sen paritoista sekuntia olemaan paikalla, niin minä sitten aloin kiertelemään pitkin maata, että saisin hyvän kuvan, kivasta kuvakulmasta. Hieman venyttelyä siinä sitten tuli.

Koko kuvaussession jälkeen, minä menin Seditin kanssa hieman pienelle niittykävelylle ja Ala jäin Maciekim kanssa juttelemaan jotain. Alkoi jo kuitenkin nopeasti saapumaan ilta, joten me päätettiin mennä kotiin, koska villisiat ja peurat kohta olisivat jo meidän perässä :D

Kolmantena päivänä Alicjan vanhemmat menivät sitten kotiin ja me saatiin olla kaksistaan koirien kanssa ja jouduttiin kaikki tekemään itse. Valitettavasti se maanantai ei ollut mitenkään aurinkoinen, vaan hieman sateinen, joten ei me oikeen mitään tehty. Aamulla mä soin kaks tostii ja leivän nutellan kanssa, jonka jälkeen vaihdoin vaatteet. Sen jälkeen me päätettiin lukea kirjaa, kun kello oli jo hieman yli kaksitoista ja siinä samalla juotiin kahvii. Voin sanoa, että Bieszczadeissa mä luin melkein koko kirjan ja kotona oon aina sillee, et nyt pitäis alkaa lukea sitä kirjaa, mut sit se jää aina unohtumaan. Sen takia olinkin iloinen, että nyt pääsin oikein kunnolla lukemaan kirjaa pitkästä aikaa. Koirat taas olivat hieman pihassa, ja sit ne tuli kotiin lepäämään.

Lueskelun jälkeen me päätettiin mennä koirien kanssa monen kilometrin lenkille jonnekki paikkaan, jossa sitten loppui tie. Käveltiin kaupan ohi seudulle, jossa oli paljon koiria ja kanoja. Sen jälkeen me nähtiin lampaita, mutta ei tota yhtään kiinnostanut mitkään villapaidat. Tuli myös hieman käveltyä metsässä, jonka jälkeen me palattiin kotiin. Jos ei lasketa koirien haukuntaa, niin voin sanoa, että koko paikka ois joku syrjä paikka, jossa ei ole yhtäkään ihmistä. Ehkä kerran, vain yksi auto ajoi meidän ohi, mutta muuten tiellä oli hiljaista.

Kotiin saavuttua me päätettiin mennä katsomaan telkkaa. Tola tuli sitten sängylle meidän viereen ja Sedit myös halusi tulla, mutta Tola näytteli hampaita, mutta parin pinnistykset jälkeen pikku riiviö antoi jätin tulla meidän keskelle lepäämään ja katsomaan telkkaa. Siinä ne sitten nukkuivat vierekkäin. Vähän ajan kuluttua Seditllä oli kuuma, joten se sitten änkesi pienelle tuolille nukkumaan. Me siinä välillä tehtiin meille päivällinen/illallinen, joka me sitten syötiin. Myöhemmin alkoi jo sitten ilta saapua, joten me mentiin nukkumaan ja odottelemaan seuraavan päivän uusia seikkailuja.

Sedit huoneessani

Neljäntenä päivänä satoi myös hieman vettä, joten ei me oikeen mitään tehty ja luettiin taas kirjaa ja oltiin koirien kanssa pienellä lenkillä, jonka jälkeen ne sitten meni talon taakse tekemään omia puuhiaan.

Noin viiden aikaa alkoi sitten aurinko pilkistää, joten me mentiin lenkille uuteen paikkaan, jonka kuitenkin Alicja tietää, kun hän joka vuosi on Bieszczadeissa aina lomalla. Siinä me sit lenkkeiltiin, jonka jälkeen alettiin Alan kanssa tekemään omia puuhia ja molemmat koirat sitten yrittivät saalistaa myyrän. Sedit kuten aina yritti pyydystää myyriä omalla kettutavalla, mutta ei se yhtään myyrää saanut, vaikkaa se kuunteli, et missä ne menee ja kaveli kuoppia.

Saavuttua illalla kotiin, Tola oli sitä mieltä, että Sedit ei saa tulla hänen alueelle ja hieman näykkäisi mun hurttaa, mutta myöhemmin ne oli taas kaveruksia :D Ilalla me mentiin katsomaan CSI:ta ja koirat joutuivat olemaan ovien takana, koska talon omistaja sanoi meille, ettei ne koirat ois siellä huoneessa, koska niistä lähtee hieman karvaa ja kahden viikon päästä sit Alan vanhemmat tulisivat sinne ja hän haluaa, että se huone olisi siisti. Koirat olivat sitten ovien takana hieman, mutta Tola koko ajan raapi ovia ja halusi tulla meidän luo. Sedit ei taas halunnut tulla sinne. Päätettiin, et kai ne koirat siellä voivat olla, koska kuitenkin me imuroidaan koko pienkämppä :D

Sedit illalla parvekkeella

Viidentenä päivänä oli myös aika huono keli, joten me tehtiin pari lenkkiä ja oltiin pelaamassa pihalla sulkapalloa ja koirat nuuskivat talon isännän mitteliä. Noin 22:00 me lopetettiin katsomaan taas noita kriminaalisarjoja, koska molemmat koirat menivät parvekkeelle haukkumaan. Me mentiin sitten siinä perässä katsomaan, et mitä on kyseessä. Kuultiin sitten kuinka kaikki koirat siellä alueella, missä me asuttiin haukkuivat, samoin jostain kaukaa kuului koirien haukuntaa. En tiedä oliko tää joku kokous, mutta täysikuu ainaskin oli ja ehkä siksi, koska Sedit aina täysikuuna on semmonen levoton ja erilainen. Käyttäytyykö teillä koirat oudosti aina täysikuun aikaan?

Sen jälkeen, kun koirien haukunnat loppuivat me katseltiin Alan kanssa tähdenlentoja. Itse en oo ikinä nähnyt niin monta tähdenlentoa noin lyhyessä ajassa. Ulkona ei ollut mitenkään kylmä, vaan ihan sopivan lämmintä ja siellä me sit hieman levättiin ja mentiin sitten omille sängyilemme nukkumaan ja Sedit kuten aina änkesi mun viereen, tietty peiton alle :D