Laiskuuden päiviä

En oo nytten pariin viikkoon mitään kirjoitellu blogiin, koska en oo oikein mitään mielenkiintoista nytten puuhaillut Seditin kanssa. Huomenna mulla alkaa vielä koulu, joten postauksia voi tulla harvemmin, mutta yritän kirjoitella postauksia tasaiseen tahtiin. Itse oon nyt täällä viikolla ostellu kaikki tarvittavat kirjat kouluun ja huomenna 8 kirjaa pitäisi saapua postiin. Pitäis myös edellisen vuoden koulukirjat käydä antamassa kirjakaupaan, joista saan sitten rahaa. 

Itse olen tällä viikolla jo neljä kertaa käyny lenkillä Seditin, kaverin ja kaverin koiran kanssa. Nytten en oo jo moneen viikkoon käyny Seditin kanssa uimassa järvessä, koska lämpötila on jo laskenu 15 asteeseen ja itse kävelen jo ulkona villapaidassa ja kaulahuivissa. Onneksi pari päivää sitten lämpötila on taas noussut 30 asteeseen ja voi olla, että me päästään Seditin kanssa jonkin ajan päästä taas uimaan, toivottavasti :) Että tällaista perusarkea meillä nyt vietetään.

Rescuekoirakin ansaitsee toisen mahdollisuuden parempaan elämään

3kk seropi pentu etsii kotia

Sedit tarhalla 2013

Stefan amstaffi mix etsii kotia

4kk husky mix pentu etsii kotia

bordercollie mix. 

Yllä olevat kuvat eivät ole minun, eikä myöskään muutkaan kuvat jotka tulevat olemaan postauksessa. Olen jo pitkään halunnu tehdä yhden ihmisen pyynnöstä postauksen rescuekoirista ja vihdoin on vielä aikaa kirjoitella, koska vasta eka päivä syyskuuta menen kouluun ja halusin kirjoittaa tämän postauksen ennen kouluun menoa.

Olen kuullu monelta ihmiseltä, että rescuekoirat ovat paljon huonompia kuin kasvattajalta ostetut koirat, mutta valitettavasti suurin osa niistä koirista jotka ovat siellä koiratarhalla ovat olleet joskus kasvattajalla. Valitettavasti jonkun ajan päästä jotkut ihmiset sitten kyllästyivät niihin ja hetti ne ulos oman onnensa nojalle tai veivät ne koiratarhaan, missä ne joutuvat odottamaan kunnes joku ihminen antaa niille toisen mahdollisuuden uuteen ja parempaan elämään. Olen kysynyt parilta ihmiseltä, että miksi rescuekoira on huonompi kuin kasvattajalta otettu koira. Vastaukseksi sain, että rescuekoira ei sovi harrastuskoiraksi ja niillä on paljon käytösongelmia. Näihin kahteen asiaan palaan tarkemmin kohta.

6 vuotias dobberi mix etsii kotia

nuori husky etsii kotia

Sopiiko rescuekoira ensimmäiseksi koiraksi?

Ei minusta, koska joillakin rescuekoirilla voi olla erilaisia käytösongelmia ja niitä pitää kouluttaa jopa vuosia, ennen kun niitten käytösongelmat häviävät edes osaksi. Eikä myöskään joka ikinen ihminen pärjää aina rescuekoirien käytösongelmien kanssa ja yleensä ihmiset, jotka eivät pärjää jonkun koiran käytösongelman kanssa, niin he palauttavat koiran takaisin tarhalle adoptoitavaksi. 

Onko rescuekoirilla käytösongelmia?

Joillain on ja joillain ei ole yhtään. Aikuisten ja vanhojen koirien kohdalla käytösongelmat ovat paljon yleisempiä, kuin pentujen kohdalla. Ehkä juuri siksi, että suurin osa niistä rescuekoirista on edellisessä kodissa pahoinpidelty. Sedit meille tullessaan painoi 11kg, mutta nytten se painaa jo 37kg ja ulkonäöltään se on jo ihan erilainen, kuin tarhalla (kuva ihan alussa). Seditillä oli myös aika paljon karvattomia kohtia ruumiissa ja valkoisia karvoja haavojen jäljiltä. Jos olet ottamassa rescuekoiraa, niin kannattaa aina kysyä, onko koiralla jotain käytösongelmia, mutta tarhalla ei aina ne kaikki käytösongelmat näy, vasta kotona. Joten kannattaa varautua, etenkin aikuisten koirien kohdalla siihen, että niillä voi olla jotain pieniä käytösongelmia tai ottaa vaikka pariksi päiväksi koira kotiin ja katsoa sopiiko se koira teille. Yleensä kuitenkin, jos koiralla on jotain käytösongelmia, niin niistä ilmoitetaan ennen kuin koira adoptoidaan, mutta ei aina ole niin... 

Dragon tarhalla näytti todella kiltiltä ja käytösongelmattomalta koiralta, mutta vasta viikon päästä, kun Dragon oli meillä tulivat sen kaikki ongelmat esille. Alussa Dragon ei tykänny oikein vieraista ihmisistä ja kaikki koirat olivat sille vihollisia, vaikka meille tullessaan mummoni oli adoptoinu sieltä samasta paikasta itselleen koiran ja laivamatkalla Dragon tuli hyvin toimeen mummon koiran kanssa. Kuukauden koulutuksen jälkeen Dragon alkoi tervehtimään melkein jokaista ihmistä ja kerjäsi itselleen rapsutuksia, mutta koiria se ei vieläkään oikein hyväksyny, paitsi meidän edesmennyttä kodinvaihtaja greyhoundi tyttöä. Noin puolen vuoden koulutuksen jälkeen Dragon tuli toimeen kaikkien narttujen, pentujen ja joidenkin urosten kanssa toimeen.

russeli mix etsii kotia

Ennen ja jälkeen

Sopiiko rescuekoira harrastuskoiraksi?

Rescuekoira on myös ihan tavallinen koira, kuten muutkin koirat maailmassa, mutta niillä ei ole kotia, koska jotkut aivottomat ihmiset halusivat ottaa pienen suloisen pennun itselleen ja parin vuoden jälkeen, kun se koira kasvoi isoksi aikuiseksi koiraksi. Silloin se piti heittää ulos, viedä tarhalle, sitoa puuhun kiinni varmalle kuolemalle tai sitä piti muuten vain kiduttaa, koska se ei enään ollutkaan niin suloinen, hyödyllinen ja kiltti taaperoinen.

Vaikka rescuekoirat ovatkin paperittomia, niin niiden kanssa voi silti harrastaa tokoa, rally-tokoa, agilitya, treiballia, flyballia, vetoa ym. Koko maailmassa tehdään erilaisia kisoja rescuekoirille ja seropeille. Puolassa ainaskin jokaiseen kisaan (agility, toko, flyball, dogtrekking ym) voivat osallistua paperilliset ja paperittomat koirat, mutta paperittomilla koirilla pitää olla kennelliiton hyväksymä FIX- rekisteri. Suomessa paperittomat koirat voivat myös kilpailla erilaisissa kisoissa, mutta silloin koiralla pitää olla myös se kennelliiton hyväksymä FIX- rekisteri ja koira pitää olla sirutettu. Yleensä kuiteskin, kun on hankkimassa rescuekoiraa, niin yhtenä ehtona ennen sen hankintaa pitää olla juuri se, et koira sirutetaan ja sterilioidaan/kastroidaan. Palveluskoirakokeihin ja virallisiin näyttelyihin voivat vain paperilliset koirat osallistua. Mätsäreihin (epävirallinen näyttely) voivat kaikki koirat osallistua, vaikka koiralla ei oliskikaan papereita. Itse nimittäin kävin Dragonin kanssa mätsäreissä, vaikka sillä ei ollukkaan papereita. Tässä vielä pari videota englannissa järjestetystä rescue dog agility cruftsista.

rescue dog agility crufts 2014

rescue dog agility crufts 2014

sakemanni mix etsii kotia

sakemanni mix etsii kotia

Jos jotkut ihmiset luulivat, että olen paperillisen koiran osto vastaan, niin kyseinen ihminen on väärässä. Tottakai ihminen saa ottaa koiran mistä tahansa, mutta kannattaa myös miettiä sitä, että haluaako antaa kodittomalle koiralle uuden mahdollisuuksen parempaan elämään. Itse varmaan myös tulen ottamaan joskus koiran hyvältä kasvattajalta, mutta perheessäni tulee olemaan ainaskin yksi rescuekoira. Vaikka Sedit on ollu meillä jo kohta vuoden, niin tuntuu siltä, kuin se olisi ollu meillä pennusta saakka.

Toivottavasti tykkäsitte tästä pienestä rescuekoira postauksesta ja teidän omat mielipiteenne rescuekoirista ovat tervetulleita.

vehnäterrieriä muistuttava narttu etsii kotia

bullterrieriä muistuttava uros, joka on saanut kodin

Iso musta norppa uimassa

Olin jo pitkään suunnitellu, et voisin mennä yhteen järveen uimaan ja ottaisin Seditin mukaan ja eilen se toive toteutui. Eilen noin yhden maissa lähdettiin kodista pois kohti bussipysäkkiä. Onneksi bussi tuli nopeasti, koska itse en enään kestäny odottaa siellä kuumuudessa bussia. Heti kun bussin ovet avautuivat ja olin juuri menossa Seditin kanssa bussiin, niin huomasinkin, että koko bussi oli täynnä ihmisiä. Löydettiinkin Seditin kanssa siellä pieni rakonen ja mahduttiin bussiin, vaikka oli todella ahdasta. Seuraavilla pysäkeillä vielä enemmän ihmisiä halusivat tunkea bussiin. Monet ihmiset onneksi joutuivat odottamaan seuraavan bussin tuloa pysäkillä. Kun me saavuttiin paikalle ja olin valmis lähtemään bussista pois, niin kaksi jotain vähän lihavempaa ihmistä alkoivat riitelemään paikoista ja toinen otti esiin jo nyrkinkin, mutta onneksi ne ihmiset eivät loppujen lopuksi alkanu tappelemaan bussissa. Onneksi me oltiin jo ulkona ja päästiin jatkamaan matkaa kohti järveä. Jos Dragon ois vielä eläny ja nähny sen nyrkin, niin ois mieheltä menny koko käsi irti.

Järveltä vihdoin löydettiin todella kiva ja rauhallinen paikka uintiin. Itse puin uimapuvun päälle ja menin järveen uimaan. Sedit ekana vain istui vedessä ja huili ja minä sen aikana otin kameran veteen mukaan ja otin kuvia silkkiuikuista ja vedestä. Hetken päästä Sedit päättii tulla minun luo, jonka jälkeen Sedit alkoi uiskentelemaan pitkin vesikasveja. Itse päätin käyttää hetken hyväksi, ja aloin ottamaan Seditistä kuvia. Myöhemmin Sedit palasi rannalle ja aloin sille heittelemään vesilelua veteen, mutta poika ei ollu moksiskaan lelusta, vaan menin ihan muuten vaan uimaan veteen, ilman mitään lelua tai herkkua. Näyttää siltä, että Sedit tykkää uida, vaikka aika harva dobberi tykkää uida. 

Myöhemmin itse menin kauemmas uimaan ja tunsin, kun joku olisi uinu minun perässä. Noin 20 metrin päässä huomasinkin, että Sedit oli koko ajan uinu perässäni ja silloin, kun itse palasin kohti rantaa, niin Sedit uiskenteli koko ajan vierelläni. Sinnä sitten uitiin noin 20 minuuttia yhdessä. Olitiin Seditin kanssa sen verran väsyneitä, että mentiin ruohoon rentoutumaan vähän. Poika alkoi ylpeenä katsomaan kohti järveä ja ilme näytti siltä, kuin se olisi nauttinu. Parin minuutin päästä äitini päätti mennä uimaan ja itse menin taas kameran kanssa veteen, toivoen saavani kivoja kuvia. Sedit meni kuin raketti äidin perään ja samalla se meni moikkaamaan muita uiskentelevia ihmisiä vedessä, mutta hetken päästä meni taas äiskän luo. Vedessä Sedit taas vietti melkein sen 20 minuuttia, mutta lähti sitten itse rantaan, kun hän oli väsyny ja uinu tarpeeksi.

Uinnin me kaikki mentiin kohti kotia raitiovaunulla. Kotona Sedit oli ihan poikki ja nukkui aamuun saakka.

Edes kerran teit iloisen ilmeen kuvaan

Eilen oli sen verran hieno ilma, että oli pakko mennä Seditin kanssa pitkälle lenkille. Ensimmäisenä päätin mennä Seditin kanssa järvelle, et se vois juoda ja halutessaan mennä uimaan. Mentiin sitten raitiovaunuun ja pysäkiltä kohti järvee. Päästin jopa Seditin siellä irti, kun ei ollu paljoo pyöräiliöitä ja kulkijoita liikkeellä. Oisinhan mä päästäny sen irti, mutta en jaksa huudella sille koko ajan, että "Varo!Pyörä" ja sellasta.  Muutenkin se ois yhtä hyvin voinu jäädä pyörän alle, koska siellä oli sen verran uusia hajuja, että välillä se ei ollenkaan kuunnellut. Saavuttiin paikalle ja päästin sitten Seditin irti järvellä, kun siellä oli sen verran kallioita ympärillä ja puskia, että ei sinne kukaan pysty pyörällä tulemaan :D Sedit ryntäs heti järveen, mutta ei menny uimaan, päätti vaan tepastella vedessä ja juoda sitä.

muokkailin vähän veden väriä

Järvellä oltiin noin tunti, jonka jälkeen mentiin raitiovaunulla takas kodin viereen. Itse en halunnu vielä mennä kotiin, vaan jatkoin menoa Seditin kanssa wisla joelle, joka oli noin kilometrin päässä. Siellä Sedit päätti si hypätä sinne jokeen, mutta järveen se ei ihme vaan halunnu. En löytäny lenkin aikana mitään kivaa, jota olisin voinu kuvailla, joten päätin mennä Seditin kanssa yhteen kivaan paikkaan ottamaan hänestä kuvia. Alussa poikaa ei yhtään kiinnostanu poseeraaminen, mutta silloin kun otin taskusta namit esiin, niin poika oli enemmän kiinnostunut poseeraamisesta.

Aloin jopa puhumaan Seditille vinkuvalla äänellä ja silloin Sedit alkoi katsomaan minua ja kääntelemään päätään, joten sain ensimmäistä kertaa siitä jonkun siedettävän kuvan, missä se näyttäis edes vähän iloiselta, vaikka kuolajojo päätyikin sen kuonon päälle :D Lähiaikoina pitäis mennä tutustumaan uusiin krakovan alueisiin ja yhteen toiseen kivaan järveen, missä on ranta ja siellä voin ihmiset ja koirat uida yhdessä, ilman sitä, et joku tulisi valittamaan, ettei koira saa olla ihmisten uimarannalla. Onneks monessa Puolan uimarannoissa saa pitää koiraa vapaana uimarannalla ja se on minusta hyvä juttu, mutta agressiivisia koiria sinne ei saa tuoda.

Olen myös miettiny tässä, että voisin kirjoittaa jonkun postauksen rescue koirista ja haluaisin kysyä, että kiinnoistaisko ketään semmoinen postaus?