torstai 24. joulukuuta 2015

Hyvää Joulua!



sunnuntai 6. joulukuuta 2015

Kaukana kaupungista osa 3

kaukana kaupungista osa 1
kaukana kaupungista osa 2

Kuudentena päivänä me lokoiltiin rauhassa. Me ei edes jaksettu mennä koirien kanssa aamulenkille, joten me päästettiin ne vaan ulos tekemään omiaan. Tiesin, että Sedit ei mihinkään karkaisi ja jos se jonkun perään menis, niin se tulis takas. Vasta illemmalla alkoi paistaa kiva aurinko ja otin kameran mukaan tontin taakse. Siellä sitten lokoilin hieman Seditin kanssa ja tein jotain outoja räpsyjä mun 18-55 millisellä peruslinssillä.



 Alkoi olla jo hieman kylmä, joten menin huoneeseen vaihtaa äkkiä vaatteet. Illalla pellolla oli kiva pieni sumu. Sedit alkoi kauheesti nuuskimaan koko peltoa, jonka jälkeen se sai jäljen. Kohteen kohdalla se pyöri ja alkoi haukkumaan. Itse pelästyin, että se on kyy, mutta kuulemma siinä tontin seudulla ei oo havaittu yhtäkään kyytä, mutta itse olen nähnyt monta ajettua kyytä tiellä. Itse panikoin, että se ois kyy, joten juoksin äkkiä kohteen luo, mutta onneksi se oli vain pieni siili. Olen silti ylpeä Seditistä, ettei se alkanu koskemaan sitä tassuilla tai millään, vaan oli hyvällä etäisyydellä ja antoi merkin, että siellä on jotain :)


Siinä me sitten koko ilta vietettiin kuvien ottamisen parissa, jonka jälkeen me palattiin, koska halusin nähdä CSI Miamin. Koirat oli ruokittu ja ne meni nukkumaan, joten me mentiin sitten Alicjan kanssa katsomaan CSIaita. Sen loputtua menin peseytymään ja palattuani huoneeseen sain melkein sydänkohtauksen...Nimittäin telkassa juuri siinä kohtaa, kun minä käännyin telkaa kohti, joku hakkasi kirveellä pään poikki ihmiseltä. Itse tykkään kauhuelokuvista, mutta toi tuli niin äkkiä, että ite pelästyin hieman :D

Seitsemäntenä päivänä eli viikko oli jo kulunut. Olin jo kaverin ja hurttien kanssa jaloilla jo seitsemältä, koska meidän piti mennä kauppaan ostaa leipää. Aamulla oli aika pilvinen sää, muttei satanut, joten ei me otettu kauppaan mukaan sateenvarjoa. Matkalla kaupaan......alkoi sataa...Me sitten äkkiä yritettiin löytää suojaa ja alettiin juosta kauppaa kohti. Tien varrella oli kuitenkin kirkko, jonka suojiin me juostiin. Siellä kirkon alla me istuttiin noin kymmenen minuuttia. Yht äkkiä Alicja sanoi "kato tuolla on peura!!". Mä itse katsoin tien suuntaan ja siellä menikin sitten iso saksanhirvi naaras. Koirat vaan katsoivat, eikä ne näyttänyt isompaa kiinnostusta.


Sateen jälkeen me jatkettiin matkaamme kauppaan. Kaupassa me ostettiin kaikki tarvittavat ja palattiin kotiin. Illalla oli oikein kunnon sumu pellolla, joten oli pakko tehdä pieniä muistokuvia Seditistä pellolla. Kuvauksien jälkeen Sedit nuuski ja itse näin vain pienen palan Sedittiä, mutta kutsutessa se tuli aina takaisin. Tolaa taas kiinnosti vain myyrien metsästäminen. Ei me oikeen muuta kivaa sinä päivänä taitu tehdä, mutta ison peuran näkeminen oli kivaa piristystä, vaikka silloin mulla ei ollutkaan kameraa mukana, harmi.


löydä koira


Kahdeksantena päivänä olikin jo aurinkoista ja Sedit vietti aamun parvekkeella. Itse menin katsomaan, että miten se siellä parvekkeella voi ja koskin sitä. Herranjestas kuinka kuuma se oli. Mä jo luulin, että se kohta saa lämpöhalvauksen, mutta Sedit ei edes läähättänyt. Me alettiin Alicjan kanssa syömään aamupalaa. Koirat heti tulivat meidän luo. Aamupalan jälkeen koirat olivat pienellä aamulenkillä, mutta muuten ne koko päivän löhöilivät ulkona.

 Illalla oli niin lämmintä, että me mentiin parvekkeelle katsomaan tähdenlentoja. Melkein koko ajan näin tähdenlentoja. Jotkut olivat semmosia pitkiä ja toiset lyhyitä. Itselläni oli huoneessa valo päällä ja parveke auki, joten iltalöhöilyn jälkeen huomasinkin, että mun huone on joku ihmeen ötökkäviidakko. Joka puolella oli yöperhosia ja kaikenmaailman ötököitä. Sinnä mä sit tunnin ajan metsästin niitä ja heitin ulos, mutta silti suuri osa niistä jäi, mutta aamulla ne kaikki menivät sitten parvekkeen kautta ulos. Koko yön ja aamun kuitenkin iso syreenikiitäjä päätti nukkua mun vierellä koko yön. Se ei yrittänyt minnekkään karvaikka ja pysyi hyvin mun käsissä. Aamulla sitten päätin ottaa tilaisuuden haltuun ja otin pari kuvaa siitä syreenikiitäjästä ja pistin sen jopa Seditin tassulle ja voin sanoa, että Seditin tassu ja syreenikiitäjä näyttävät hienolta yhdessä. Mitäs mieltä te olette?


torstai 15. lokakuuta 2015

Hauvahauvan oma kirja


Tassunjälkiä on iloisesti kuvitettu, hyväntuulinen kirja koiran elämänpolun muistiin merkitsemiseen. Siihen voi kirjata ylös niin tärkeät tiedot kuin hilpeät tapahtumat lemmikin elämän varrelta. Omille muistiinpanoille ja valokuville on hyvin tilaa.

Mulle saapui tossa noin kaksi kuukautta sitten kirje. Itse olin hieman hämillään, että enhän mä mitään tilannut. Avasin sitten kirjeen ja ensimmäisenä katoin, että mikä ihmeen kirja pikkulapsille tämä on, mutta sit kun avasin kirjan, niin tajusinkin, että Hurttahuone ilmoitti, että saamme kirjan nimeltään Tassunjälkiä - Hauvavauvanoma kirja ART HOUSELTA ja sen kirjoittajat ovat Kati Männikkö ja Antti Tiainen. Minun ei ollut pakko tehdä kirjasta esittelyä, mutta päätin tehdä, koska tiedän, että moni koiraihminen tykkää tehdä erilaisia muistiinpanoja koirastaan ja sen ensimmäisistä hetkistä ja saavutuksista. 



Itse rakastuin heti kirjaan ja sisällä on minusta kaikki tarvittavat. Kirjasta löytyy mm. koiran tulo kotiin, sen ensimmäiset hetket kotona, ruokinta, taidot, ulkonäkö, luonne, saavutukset, koiran pennut, tavat ja kaikkie muuta! Riittää hyvin tilaa kirjoittaa kaikki tarvittavat koirasta. Minusta paras asia kirjassa on piirustukset. Ne on todella kivasti tehty ja joistakin piirustuksita itse aloin nauramaan, koska koirille on kivat ilmeet ja ne on kivassa asennossa. Itse suosittelen jokaiselle koiranomistajalle tätä kirjaa lämpimästi. Itsellä ei ole mitään pahaa sanottavaa, kaikki on tehty hyvin ja huolellisesti.











torstai 17. syyskuuta 2015

Valokuvaushaaste

Itse voitin valokuvaushaasteen TÄLTÄ blogilta. Tarkoituksena on siis laittaa aiheeseen liittyvä kuva, joista sitten valitsen voittajan + arvostelen kaikki kuvat ;) Voittajan olisi tarkoitus jatkaa kyseistä kilpailua blogissaan tai kotisivullaan.

Aihe: Kuva, joka on otettu juuri oikeassa kohdassa. Eli semmonen kuva, joka oli otettu juuri sopivaan kohtaan eikä semmoista tilaisuutta samanlaiseen kuvaan olisi tullut ikinä.
Kuvia saa lähettää tämän postauksen alle tai lähettää sähköpostiini ( aurelia.pesonen@gmail.com ) 20.12.2015 ASTI!





maanantai 7. syyskuuta 2015

Bullien keskellä



Me oltiin tossa Lunan kanssa noin kolme viikkoa sitten jo viidennen kerran bullimiitissä. Jos teitä kiinnostaa tietää, et mikä ihme se on, niin klikatkaa TÄSTÄ. Me ollaan jo pari bullimiittiä missattu, kun kyseiset miitit olivat jossain ihme paikassa, johon ei oikeen raitiovaunu tai bussi kulkenut.

Paikalle saapui noin 10 koiraa ja olin ihmettynyt, et niin vähän koiria oli paikalla, mutta kai noi helteet sitten olivat iso esto monille muille. Itse myös en oikeen tiennyt, et menisinkö sinne vai en, mutta päätin että menen, koska Luna ei oo ollut pitkään aikaan bullimiitissä :) Ennen kaikkien kokoutumista, me mentiin Lunan kanssa hieman koirapuistoon tutkailemaan. Luna ei oikeen ollut halukas olemaan koirapuistossa, koska heti kun päästin sen hihnasta irti, niin se meni istumaan portin viereen. Silloin kun kaikki ihmiset ja koirat olivat, paikalla niin meidän miitti oli voinut alkaa. En ala meidän miittiä tässä kertomaan, vaan annan teille videon, josta voitte nähdä, et mitä me tehtiin. Älkää välittäkö kaverini puheista (jotka koskevat sitä, et miten nämä bullimiitit alkoivat), vaan katselkaa koiria ja niiden temmellyksiä :) Lunasta otin pari erillistä kuvaa, mut ne kuvat jätän sitten erilliseen postaukseen Lunan kuulumisista, kera videon. Tästä voitten nähdä mun ottamia kuvia muista bullimiitin koirista.


perjantai 28. elokuuta 2015

Kaukana kaupungista osa 2


Kaukana kaupungista osa 1

Haluaisin kertoa vielä teille yhden kivan seikkailun toisesta päivästä Bieszczadeissa. Valitettavasti edellisestä postauksesta olisi tullut liian pitkä, joten jatketaan toisella osalla. Ennen nukkumaan menoa, Alicjan kamu Maciej tuli meille kylään. Me siinä sit tutustuttiin, jonka jälkeen oli hieno auringonlasku, että päätin sit sanoa, et nyt meidän on ihan pakko mennä tonne ylös niitylle tekemään kuvia.

Siinä me sit pitkin niittyjä ja polkuja mentiin ylös. Saavuttuamme paikalle, päätettiin vielä mennä katsomaan yhdelle pienelle niitylle. Riitti vain yksi askel kyseiselle niitylle ja heti jostain pusikosta hyppäsi kaksi kettua, jotka juoksi sen pellon yli. Sedit myöhäsenä meni niitten perään, mutta kun sanoin "STOP", niin se jarrutti ja alkoi haistamaan koko niittyä. Alicjan kanssa me sitten hieman kinasteltiin siitä, että ne oli ihan varmasti kettuja, koska Ala oli sitä mieltä, että ne oli ihan varmasti oravia. Kiva tietää, että oravat näyttävät ketulta ja ovat niin isoja :D Sen jälkeen oli aika asetella Sedit meidän ensimmäiselle niitylle poseeraamaan....

Yksi iso plussa oli se, että se aurinko teki niin hienot värit kuviin ja antoi hienoa valoa, että ei mun kuvia tarvinnut paljoo muokata. Sedit alussa oli todella iloinen poseeraamisesta. Mä päätin hieman kiusata poikaa ja pistin sen pään päälle kukan. Onneksi Sedit oli alussa niin iloinen, että se pääsi luonnon helmaan, ettei se välittänyt siitä kukasta ja sain pari kivaa kuvaa. Kyllä se sit nopeasti hoksas, että nyt sillä on jotain outoa päässä ja ravisti sen pois. Samoin tuli pitkästä aikaa myös testailtua kittilinssiä eli 18-55mm ja minusta noin lelumainen linssi sai myös aikaan kivaa jälkeä :)



vasen on otettu 18-55mm

























Kukkasession jälkeen asetin Seditin pienen polun viereen ja aloin ottamaan kuvia. Sedit tällä kertaa ei maltannut poseerata ja jouduin ehkä pari kertaa laittamaan sen istumaan ja sitten se itse meni maahan. Sit kun se jakso edes sen paritoista sekuntia olemaan paikalla, niin minä sitten aloin kiertelemään pitkin maata, että saisin hyvän kuvan, kivasta kuvakulmasta. Hieman venyttelyä siinä sitten tuli.

Koko kuvaussession jälkeen, minä menin Seditin kanssa hieman pienelle niittykävelylle ja Ala jäin Maciekim kanssa juttelemaan jotain. Alkoi jo kuitenkin nopeasti saapumaan ilta, joten me päätettiin mennä kotiin, koska villisiat ja peurat kohta olisivat jo meidän perässä :D



Kolmantena päivänä Alicjan vanhemmat menivät sitten kotiin ja me saatiin olla kaksistaan koirien kanssa ja jouduttiin kaikki tekemään itse. Valitettavasti se maanantai ei ollut mitenkään aurinkoinen, vaan hieman sateinen, joten ei me oikeen mitään tehty. Aamulla mä soin kaks tostii ja leivän nutellan kanssa, jonka jälkeen vaihdoin vaatteet. Sen jälkeen me päätettiin lukea kirjaa, kun kello oli jo hieman yli kaksitoista ja siinä samalla juotiin kahvii. Voin sanoa, että Bieszczadeissa mä luin melkein koko kirjan ja kotona oon aina sillee, et nyt pitäis alkaa lukea sitä kirjaa, mut sit se jää aina unohtumaan. Sen takia olinkin iloinen, että nyt pääsin oikein kunnolla lukemaan kirjaa pitkästä aikaa. Koirat taas olivat hieman pihassa, ja sit ne tuli kotiin lepäämään.

Lueskelun jälkeen me päätettiin mennä koirien kanssa monen kilometrin lenkille jonnekki paikkaan, jossa sitten loppui tie. Käveltiin kaupan ohi seudulle, jossa oli paljon koiria ja kanoja. Sen jälkeen me nähtiin lampaita, mutta ei tota yhtään kiinnostanut mitkään villapaidat. Tuli myös hieman käveltyä metsässä, jonka jälkeen me palattiin kotiin. Jos ei lasketa koirien haukuntaa, niin voin sanoa, että koko paikka ois joku syrjä paikka, jossa ei ole yhtäkään ihmistä. Ehkä kerran, vain yksi auto ajoi meidän ohi, mutta muuten tiellä oli hiljaista.

Kotiin saavuttua me päätettiin mennä katsomaan telkkaa. Tola tuli sitten sängylle meidän viereen ja Sedit myös halusi tulla, mutta Tola näytteli hampaita, mutta parin pinnistykset jälkeen pikku riiviö antoi jätin tulla meidän keskelle lepäämään ja katsomaan telkkaa. Siinä ne sitten nukkuivat vierekkäin. Vähän ajan kuluttua Seditllä oli kuuma, joten se sitten änkesi pienelle tuolille nukkumaan. Me siinä välillä tehtiin meille päivällinen/illallinen, joka me sitten syötiin. Myöhemmin alkoi jo sitten ilta saapua, joten me mentiin nukkumaan ja odottelemaan seuraavan päivän uusia seikkailuja.

Sedit huoneessani

Neljäntenä päivänä satoi myös hieman vettä, joten ei me oikeen mitään tehty ja luettiin taas kirjaa ja oltiin koirien kanssa pienellä lenkillä, jonka jälkeen ne sitten meni talon taakse tekemään omia puuhiaan.

Noin viiden aikaa alkoi sitten aurinko pilkistää, joten me mentiin lenkille uuteen paikkaan, jonka kuitenkin Alicja tietää, kun hän joka vuosi on Bieszczadeissa aina lomalla. Siinä me sit lenkkeiltiin, jonka jälkeen alettiin Alan kanssa tekemään omia puuhia ja molemmat koirat sitten yrittivät saalistaa myyrän. Sedit kuten aina yritti pyydystää myyriä omalla kettutavalla, mutta ei se yhtään myyrää saanut, vaikkaa se kuunteli, et missä ne menee ja kaveli kuoppia.

Saavuttua illalla kotiin, Tola oli sitä mieltä, että Sedit ei saa tulla hänen alueelle ja hieman näykkäisi mun hurttaa, mutta myöhemmin ne oli taas kaveruksia :D Ilalla me mentiin katsomaan CSI:ta ja koirat joutuivat olemaan ovien takana, koska talon omistaja sanoi meille, ettei ne koirat ois siellä huoneessa, koska niistä lähtee hieman karvaa ja kahden viikon päästä sit Alan vanhemmat tulisivat sinne ja hän haluaa, että se huone olisi siisti. Koirat olivat sitten ovien takana hieman, mutta Tola koko ajan raapi ovia ja halusi tulla meidän luo. Sedit ei taas halunnut tulla sinne. Päätettiin, et kai ne koirat siellä voivat olla, koska kuitenkin me imuroidaan koko pienkämppä :D

Sedit illalla parvekkeella

Viidentenä päivänä oli myös aika huono keli, joten me tehtiin pari lenkkiä ja oltiin pelaamassa pihalla sulkapalloa ja koirat nuuskivat talon isännän mitteliä. Noin 22:00 me lopetettiin katsomaan taas noita kriminaalisarjoja, koska molemmat koirat menivät parvekkeelle haukkumaan. Me mentiin sitten siinä perässä katsomaan, et mitä on kyseessä. Kuultiin sitten kuinka kaikki koirat siellä alueella, missä me asuttiin haukkuivat, samoin jostain kaukaa kuului koirien haukuntaa. En tiedä oliko tää joku kokous, mutta täysikuu ainaskin oli ja ehkä siksi, koska Sedit aina täysikuuna on semmonen levoton ja erilainen. Käyttäytyykö teillä koirat oudosti aina täysikuun aikaan?

Sen jälkeen, kun koirien haukunnat loppuivat me katseltiin Alan kanssa tähdenlentoja. Itse en oo ikinä nähnyt niin monta tähdenlentoa noin lyhyessä ajassa. Ulkona ei ollut mitenkään kylmä, vaan ihan sopivan lämmintä ja siellä me sit hieman levättiin ja mentiin sitten omille sängyilemme nukkumaan ja Sedit kuten aina änkesi mun viereen, tietty peiton alle :D


torstai 20. elokuuta 2015

3x Liebster Award-haaste

Me saatiin kolme tämmöistä haastetta kolmelta mahtavalta blogilta: Huurrekuonot, Karwakorwien kohelluksia ja Common bunnies.

Mikä tarkoitus on tällä haasteella?
Liebster Awardin idea on uusien ja tuoreiden blogien löytäminen ja se, että pienemmätkin blogit saisivat näkyvyyttä. Liebster Award annetaan bloggaajalta bloggaajalle.






1. Kiitä sinut nimennyttä bloggaajaa ja laita linkki hänen blogiinsa.

2. Vastaa sinut nimenneen bloggaajan 33 kysymykseen.

3. Nimeä ja linkkaa 6 Liebster Awardin ansaitsevaa blogia, joilla on alle 200 seuraajaa.

4. Keksi 11 uutta kysymystä nimitetyille.







1.Millainen on unelmien koirasi?
Hmmm....Unelmien koira....Koolla mulla ei oo väliä, paitsi se ei sais olla mikään jätti, eikä myöskään jalkoihin jäävä haukku. Olisi hyvä, jos karva olisi lyhyt tai keskipitkä. Värillä ei ole oikeen väliä, mutta valkoista en varmaan ottaisi, koska valkoisilla koirilla on yleensä jotain allergioita. Koiralta pitäisi löytyä työhalua, joka tykkäisi erilaisista haasteista ja tekee ne hyvin loppuun saakka. En haluaisi haukkuherkkää koiraa, enkä mielelläni riistaviettistä. Olisi hyvä, jos koira ei olisi liian raskasrakenteinen, kuten joku napolinmastiffi, vaan olisi hyvä, että sen rakenne sopisi erilaisiin harrastuksiin. Samoin koiran tulisi olla kiltti perheenjäseniä vastaan, vieraisiin sen ei kuitenkaan tarvi olla semmonen, että änkee syliin, vaan tulee rauhallisesti tervehtimään ja sen jälkeen menee tekemään omia hommiaan.


2.Kummat koirat ovat enemmän sinun mieleesi , pienet vai suuret?
Suuret ja keskikokoiset. Itselläni on ollut perheessä aina isompia koiria, joten ehkä siksi en ole tottunut niihin pieniin koiriin. Niitten pienien koiren kanssa pitää kulkea niin varovasti, ettei vaan tallaa semmoista ja pitää aina kattoa semmosen perään, ettei se karkaa jostain raosta tai oo ihan heti selän takana piilossa. Siilloin, kun itse kääntyisin, niin voisi olla jo koirasta ja ison koiran huomaa paremmin ja semmosta sä et pysty tallaamaan. Itse oon kerran kompastunut Sedittiin, mutta ei sille mitään tapahtunut, mutta pieneltä koiralta ois voinut jo henki lähteä.


3.Turkkirotu vaiko karvaton?
Turkkirotu tietenkin. Kyl mää varmaan pystyisin omistaa karvattomankin, mutta sen nahan kanssa on taas liikaa tekemistä. Koira joutuu paksuissa takeissa kävelemään ulkona. Sit taas, kun on kuuma aurinkoinen päivä, niin pitää muistaa sitten rasvata se koira, ettei sille tulis mitään iho-ongelmia, joten ehkä siksi mä tykkään enemmän noista turkkiroduista.


4.Mitä harrastat koirasi/koiriesi kanssa?
Seditin ja Lunan kanssa treenataan tokoa, silloin kun itse tietenkin jaksan :D Lunan kanssa ois tarkoitus alkaa treenaamaan agilitya, kun se tykkää siitä paljon. Seditin kanssa mä taas jäljestelen ja kohta myös Sedit pääsee minun kanssa rullaluistelemaan, kun vihdoin ne rullat ostin itselleni. 


5.Tykätäänkö teillä uida?
Molemmat koirat rakastavat. Sedit tykkää uida ja ottaa rennosti vedessä, mutta taas Luna on ihan toinen tarina. Luna tykkää todella paljon suikulähteistä ja napata sitä vettä. Jos taas on joku järvi, niin se menee sinne veteen ja alkaa sitten paiskoa tassuilla vettä, että se vesi menis ilmaan ja silloin se voi napata sitä.


6.Millä perusteilla valitsit juuri sen koiran mikä sinulla nyt on?
Seditin hankintaan mulla ei ollut oikeen mitään perusteita, koska tiesin, että seuraava koira tulee olemaan rescue ja me oltiin valmiita erilaisiin ongelmiin. Mun äitini rakastaa ihan sikana dobbereita, koska hän on myös niitä joskus kasvattanut, joten olin 80% varma, että meidän seuraava koira myös tulee olemaan dobberi ja niin sieltä tulikin semmoinen otus, joka pelkäsi kaikenlaista käsittelyä ja ääniä, mutta nytten se tykkää rapsutuksista, eikä sitä mitkään äänet häiritse.


7.Mitä tuhoja teillä on tehty?
Kumpikaan koira ei oo tehnyt yhtäkään tuhoa, jos nyt oikein muistan. Luna taisi kerran purkaa tyynyn sisällykset


8.Miten monesti teillä ollaan vierailtu eläinlääkärin vastaanotolla rokotuksia lukuunottamatta?miksi?
Seditllä mentiin kuvauttamaan yksi ontuva lonkka. Lunan kanssa taas me ollaan monesti käyty eläinlääkärissä hakemassa eri reseptejä. Samoin tehtiin Lunalle parit verikokeet ja katsottiin, että pahentuuko Lunan allergiat ja jne.


9.Kuinka monta eri temppua koirasi taitaa?
Sedit: istu, tänne, maahan, odota, irti, hae, esitä kuollutta, orava, heiluta, anna tassu, pää maahan, tee kuplia veteen, katso, luoksetulosta seis, ylävitonen, koske, kumpi käsi, hyppy, tassut käsivarrelle, rukoile.

Luna: istu, maahan, tassut käsivarrelle, peruuta, tanssi (tassut käsivarrella), seuraa, katso, sivulle, anna tassu, ylävitonen, sano, liikkeestä istu, liikkeestä maahan, tänne.


10.Monta pantaa koirallasi on?
Seditillä on kaksi, samoin Lunalla.


11.Mitä mieltä olet koiranäyttelyistä?
Itse en ole oikeen niistä välitä, mutta niistä voi saada oikein hyvää palautetta koiran rakenteesta, mutta itseäni taas ärsyttää, kun jotkut ihmiset ovat sitä mieltä, että heidän pitää voittaa ja tekevät ihan kamalia juttuja(esim. koiran myrkytys), että heidän koira voittaisi. Samoin ne ihmeen repimiset hihnasta ja jalkojen repiminen on taas ihan kamalaa katsottavaa.


12. Mitä kaikkea luvatonta koirasi on tuhonnut?
Vastaus löytyy kysymyksestä nr.7

13. Minkä merkkistä ruokaa koirasi syö?
Sedit: Lukullus, Brit Care, Rocco, GranataPet, Wolf of Wildrness, Animonda Gran Carno.

Luna: Exsculsion, Grain Free, Wolfsblut, Rocco, Lukullus, Animonda Gran Carno, Happy Dog, Wolf of Wildrness.

14. Mitä koirasi inhoaa kaikkein eniten?
Luna inhoaa sitä, jos se ei saa juuri sitä, mitä hän haluaa. Sedit taas ei tykkää moottoripyöristä, jos ne kulkee ihan sen nenän edestä, samoin se ei tykkää oikein sakemanneista ja kultsuista.

15. Mitä harrastat koirasi kanssa? Onko teillä tavotteita mitä haluaisitte saavuttaa?
Vastaus löytyy kysymyksestä nr.4. Tavoitteita meillä ei ole, mutta jos Luna jäisi meille pysyvästi ( niin kuitenkaan ei käy), niin varmaan hänen kanssa ois kiva joskus mennä mölliagilityyn ja tokokokeeseen. Seditin kanssa ois taas todella kiva käydä dogtrekkingkipailuissa.

16. Koiraasi eniten motivoiva asia?
herkut tietenkin.

17. Reagoiko koirasi telkkarista/koneelta tuleviin haukkuihin? Jos niin miten?
Molemmat koirat eivät oikeen reagoi, paitsi Sedit, jos se kuulee jonkun eläimen äänen, niin se alkaa kääntelemään pääntänsä ja ihmettelemään, että mitä ääniä se telkkari päästää.

18. Minkälainen on koirasi turkin hoito?
Lunaa ei tarvitse yhtään harjata, mutta pestä kerran kuukaudessa pitää. Seditiltä taas lähtee hieman enemmän karvaa kuin Lunalta, joten välillä trimmailen Sedittiä trimmausveitsellä, joka on tarkoitettu lyhytkarvaisille koirille.

19. Annatko joitakin ylimääräisiä lisiä koirasi ruuan sekaan? Jos niin mitä?
Pellavaöljyä, jos maha on sekaisin, niin semmosta ruskeaa kakkaa, joka on tarkoitettu eläimille ja siihen mukaan ruskeeta riisiä. Välillä molemmat koirat saavat myös hieman porkkanaa lihan sekaan. 

20. Mitä kaikkea koirasi pelkää vai onko täysin peloton kaikelle?
Luna ei pelkää mitään muuta, paitsi hieman siiliä. Sedit taas pelkää isoja ukkosia ja ilotulitteita, jos joku pamauttelee niitä todella lähellä. Samoin Sedit pelkää käärmeitä ja suihkupulloa. Samoin se pelkää kovaa lattiiaa.

21. Onko koirassasi näkynyt agressiivisuuden merkkejä muihin koiriin tai ihmisiin?
Ihmisiin ei, jos ihminen ei halua halata Sedittiä kaulasta. Luna taas rakastaa jokaista ihmistä ja tykkää pusuista ja halauksista. Luna jopa itse osaa änkeä kainalon väliin. Koirien kanssa hän on enemmän dominoiva, jonka voi myös huomata, kun hän leikkii muitten koirien kanssa. Pään pitää olla aina ylempänä ja se laittaa sen selän ja kaulan ylös. Sedit tulee taas toimeen yleensä monen koiran kanssa, jos kyseessä ei ole sakemanni tai kultsi.

22. Ottaisitko koiraa löytöeläinkodista tai koiratarhalta?
Ottaisin. Jopa kaksi semmoista on meillä kotona. Itse tulen aina ottamaan koiria koiratarhalta, koska maailmassa on niin paljon kodittomia koiria ja niitä syntyy vain lisää. Vaikka ne koirat syntyisivätkin kasvattajan luona ja ne ois puhdasrotuisia, niin kyllä niitäkin piisaa koiratarhoilla.

rescuevaaveja koiratarhalla

23.Mitä harrastat?
Harrastan tällä hetkellä rullaluistelua, valokuvaamista, piirtämistä ja koiren kanssa puuhailua.

24.Mitä odotat tulevaisuudelta?
Paljon elukoita kotona, iso tontti, jossa on iso piha, kunnon kuvauskalustoa, rahaa, matkustelua pitkin maailmaa, tervettä perhettä ja tietty kavereiden kanssa hengailua, kuten aina ;)

25.Suosikki vuodenaikasi?
Kesä se tietenkin on, vaikka välillä on kyllä niin kuuma, että itse haluaisin talven takaisin.

26.Lempi värisi?
Musta, valkoinen, turkoosi, vaaleanpunainen, harmaa ja kaikki pastellivärit.

27.Kuvaile tyyliäsi?
En mää osaa oikeen kuvailla mun tyyliä kai se on semmonen perustyyli :D Voin vaikka joskus ottaa itsestäni kuvia, niin voitte nähdä ja sanoo, et mikä ihme tyyli se on.

28.Minkälaisen musamaun omistat?
Itse tykkään kuunnella kaikkea paitsi rockkia, klassista, heavy metallia. Artisteista on monta, joista itse tykkään, mutta tässä on pari:
Jay Sean, Pitbull, Flo rida, Ellie Goulding, David Guetta, Afrojack, Eminem, Calvin Harris, Coldplay, Pink, One Republic, Zedd, DJ Antoine, Charli XCX, Skrillex, Avicii, The Script, Adam Lambert, Jacoo, Eric Prydz, Chris Brown, Faydee ja Wiz Khalifa.

29.Paras tv-sarja?
Grimm, CSI Miami, Rodzinka pl, Idiot Abroad

30.Kadutko elämässäsi mitään ja jos kadut niin mitä?
Kai niitä on pari, mutta en mää niitä kaikkia muista. Kai mää nyt hieman kadun sitä, et alussa kun Dragon tuli meille, niin käsittelin sitä kuin jotain nallekarhua :D

31.Mikä on tällä hetkellä parasta elämässäsi?
Ehkä se, että omistan aivan mahtavia kavereita, joiden kanssa me hengaillaan ulkona koirien kanssa ja sit tietty Sedit. Seditistä on nytten tullut aivan täydellinen koira, joka tykkää seikkailla ja etsiä uusia kivoja paikkoja, kuten minä.

32.Mitä pelkäät?
Mä en tietääkseni pelkää oikeen mitään, paitsi joitakin ihmisiä, jotka näyttävät pelottavalita :D

33.Lempi ruokasi?
Sphagetti, pannukakku, paahtoleipä, kasvissalaatti.



11 uutta kysymystä:

1. Mikä oli sinun ensimmäinen eläin?
2. Miksi aloitit bloggaamisen?
3. Voisitko itse kuvitella olevasi jonkun lemmikin tai rodun kasvattaja?
4. Mitä mieltä olet rescuekoirista, kissoista ja muita eläimistä?
5. Valokuvauksen parhaat ja huonot puolet?
6. Mitä parasta sinun mielestä on lemmikissä?
7. Kuivaile sinun paras seikkailusi.
8. Haluaisitko asua ulkomaalla? Miksi?
9. Oletko koskaan tehnyt jotain väärin lemmikkisi koulutuksessa?
10. Voisitko koskaan omistaa fretin?
11. Onko sinulla jotain paikkaa, missä voit rauhoittua?

Blogit, joille annnan haasteen:




P.S. Meidän poppoo sai Hurttahuoneen kautta alennuskoodin Chia de Gracia-tuotteisiin, mikä on voimassa elokuun 23. päivään asti. Allennuskoodi on hurtta082015. Kyseisellä koodilla saa -20% alennuksen. Menkäähän toki hyödyntämään koodia!

Chia de Gracian sivuille pääset tästä!

lauantai 8. elokuuta 2015

Kaukana kaupungista osa 1



Haluaisin teitä ensimmäisenä pahoitella, että tämä postaus tuli näin myöhään, mutta mulla kesti hieman kuvien muokkaamisessa. Toki olisin voinut näyttää teille raakaversiot, mutta itse myöhemmin olisin silti joutunut tekemään toisen postauksen, jossa näytän sitten valmiit kuvat, koska itse en tykkää oikeen näyttää raakaversioita :D Antakaa myös toki palautetta kuvista.

Ensimmäisenä päivänä eli 11.07 oli meidän lähtö Bieszczadiin. Itse aamulla kello 7:00 heräsin ja aloin vielä pakkaamaan kaikki rasvat, herkut koiralle ja muut tavarat. Sedit alkoi jo tuntea, että jotakin on meneillä. Noin yhdeksän aikaan mun ystäväni Alicja ja hänen vanhemmat tulivat autolla hakemaan minut, Seditin ja kaiken maailman laukut ja reput. Sedit oli todella iloinen, kun hän pääsi näkemään tuttuja naamoja ja tietenkin oman kaverinsa Tolan. Itse pakkasin omat kamat autoon, jonka jälkeen menin Seditin kanssa pienelle lenkille, ettei sen kans tarvis heti lähdön jälkeen mennä pissalle. Siinä sitten meidän vanhemmat hieman keskustelivat ja myöhemmin olikin jo aika hyvästellä äiti ja Luna ja mennä matkaan. Sedit oli minun vierelläni ja Tola oli Alicjan äidin sylissä.




Matkan varrella me tehtiin pieni tauko, jossa koirat pääsivät pissalle ja sitten jatkettiin taas matkaa. Myöhemmin me vielä mentiin McDonaldiin. Itse jätin Seditin Alicjan isän hoiviin. Me mentiin sitten ostamaan jotain syötävää ja kahveeta meille ja Alicjan vanhemmille. Siinä me sitten syötiin ja koirilla valui vain kuola, joten olihan niille pakko antaa pieni pala lopuksi. Pienen piknikin jälkeen meillä oli vielä yli tunti ajettavaa, joten me lähdettiin matkaan. Matkan varrella me nähtiin paljon kattohaikaroja ja Sedit ihmetteli hienoja maisemia.

Hieman yli kolmen tunnin kuluttua me saavuttiin vihdoin paikalle :) Siinä tuli sitten tervehdittyä naapureitten kanssa ja myöhemmin sen talon omistajien kanssa, jossa me se kaksi viikkoa oltaisiin. Alicja on jo vanhempiensa kanssa joka vuosi ollut kyseisen parin luona jo 15-vuotta. Sedit haisteli hieman naapureitten koiria, myöhemmin meidän talon mustaa mittelityttöä. Tervehdyksien jälkeen oli aika mennä meidän huoneisiin ja pakata tavarat ulos. Tolalla ei ollut paljoo nuuhkittavaa, kun hän tuntee kyseisen paikan, mutta Sedit taas nuuski joka nurkan, jonka jälkeen se meni isolle parvekkeelle katsomaan maisemia.




Silloin, kun kaikki tavarat oli laitettu kaappeihin, kylpyhuoneeseen ja jääkaappiin, niin itse menin sitten Seditin kanssa takapihalle katsomaan, että mitä siellä oli. Sedit ensimmäisenä meni sitten jokeen juomaan vettä, jonka jälkeen se meni sitten juosten niitylle haistelemaan ja tekemään muuta kivaa. Parin minuutin päästä takapihalle saapui Tola, ja sekin meni juosten niitylle hieman saalistamaan myyriä.

Itse menin takaisin huoneeseen ja jätin sitten koirat tekemään omaansa, koska kuulemma talon omistajat eivät ole ikinä nähnyt heidän talon seudulla yhtäkään kyytä. Sisällä me sitten hieman juteltiin, että me voitais mennä läheiseen baariin, jossa on myös järvi. Me sitten siinä pari tuntia levättiin ja vasta silloin me mentiin kyseiselle järvelle. Sedit matkan varrella ihasteli maisemia ja merkitsi uutta reviiriään. Paikalle saapuessa me huomattiinkin, että kyseisessä järvessä ei ole melkein yhtään vettä vain mutaa, mutta hieman kauempana oli sitten jo paaljon vettä, mutta me päätettiin mennä sitten hieman leikkimään mutaan koirien kanssa :D




Ensimmäiset 10 askelta meni sujuvasti, mutta myöhemmin se muta tuntui jo pehmeämmältä. Sedit sitten äkkiä pinkosi veteen lepäilemään. Alicjan isä halusi sitten hypätä yhden pienen joen yli, mutta hänen toinen jalka jäi sitten kiinni mutaan, mutta onneksi hän sitten pääsi sieltä pois, muttei siistinä :D Itse löysin kovemman paikan, josta itse sitten hyppäsin. Sedit hieman jäi kiinni mutaan, mutta kyllä se sieltä omin avuin pääsi pois. Siinä mudassa se sit käveli ja alkoi myöhemmin nuuskimaan pusikoita, kun villisikojen jälkiä siellä näkyi olevan.

Itse taas olin niin älykäs, että mä menin sinne mutaan sitten omilla nikeillä ja hieman mutasia ne oli, mutta onneks sain ne pestyä ja ne on nyt taas hienoja ja kiiltäviä. Siellä me sit Alicjan isän ja Seditin kanssa käveltiin ja etsittiin pakkkoja, jossa se muta ois kovettunut. Onneksi me päästiin sieltä kummiskin pois. Myöhemmin mä sitten kyseiseen mutaan otin Alicjan mukaan, mutta tällä kertaa ilman kenkiä ;) Siellä sitten me upottiin sinne mutaan hieman ja meidän farkut oli ehkä ihan vähän likaiset, mutta itse sitten menin veteen ne pesemään, vaikka sielläkin oli semmosta mutaa, että jäin hieman kiinni. Sit kun farkut pesin, niin rullasin ne sitten hieman ylemmäs, ettei koko farkut ois ihan täysin mudassa. Me myös pari kertaa kaaduttiin siellä Alicjan kanssa, mutta hauskaahan meillä silti oli, vaikka oltiin täydessä mudassa. Muut ihmiset siellä myös hieman kävelivät. Vaikkei kyseisessä järvessä ollut vettä, niin oli ainaskin mutaa, jossa oli paljon hauskempaa.

Mutaleikkien jälkeen oli aika juoda jotain. Me sitten käytiin hakemaan baarista fantat meille ja mentiin nurmikolle sitten lepäilemään. Sedit tuli vierelleni ottamaan pienet nokoset, mutta Tola päätti taas pyydystää myyriä. Ilta alkoi jo lähestyä, joten me palattiin jo tontillemme. Illalla me tehtiin tosteja ja Sedit päätti mennä Alicjan isän luo ulos sitten pitämään hieman seuraa. Pesun jälkeen, oli aika mennä nukkumaan. Itse nukuin Seditin kanssa huoneess, jossa oli parveke, Alicja keskimmäisessä huoneessa ja Alicjan vanhemmat sitten erillisessä huoneessa. Sedit ei oo ikinä yötä nukkunut mun vierellä, mutta sinä yönä se sitten päätti nukkua koko yön vierelläni. Itse pidin hieman parveketta auki ja oli todella ihanaa nukkua, kun näki tähdenlentoja ja kuuli susien ulvontaa :)



Toisena päivänä eli sunnuntaina, me päätettiin mennä aamusta rannalle. Me pakattiin kaikki kamat reppuun ja laitettiin koirille valjaat päälle ja matkaan! Rannalle oli matkaa pari kilometriä, mutta kyllä me sinne hyvin päästiin, vaikka hiki alkoi jo otsasta valua. Onneksi matkalla oli pieni lätäkkö ja yhdestä putkesta tuli vettä, jossa me käytiin hieman juomassa, kun kyseinen vesi vuorista tulee. Meidän juomisen jälkeen Sedit päätti mennä siihen pieneen vesilätäkköön sitten lepäämään. Tola taas jaksoi juosta, vaikka ulkona olikin kuumaa ja aurinkoista. On se kyllä ihmeellistä, koska Tola on 10-vuotias ja sillä on paljon enemmän energiia kun tolla mustalla makkaralla. Tola on taas valkoinen, joten se ei lämpene, niin helposti kuten Sedit.




Vihdoin ja viimein me saavuttiinkin rannalle. Kyseisellä rannalla, missä me oltiin, niin ei ollut yhtään ihmisiä, koska kaikki olivat toisella puolella järvee. Hurtat heti pinkosivat veteen. Tola vain hieman päätti mennä veteen, mutta Sedit meni heti uimaan ja vilvoittelemaan ittensä. Me siinä samalla hetkellä, pakattiin kaikki tavarat repusta pois. Itse ihan ensimmäisenä tartuin mehuun, jonka jälkeen otin pari kuivaa omenaa. Tola siinä mun nenän vieressä sitten tuijotti, että saakohan hänkin pienen palan. Annoin sitten Tolalle pienen palasen ja kyllähän se sen söikin :D 

Noin vartin kuluttua itse menin Alicjan kanssa pusikoihin piiloon, laittamaan bikiinit päälle, koska ei sitä oikeen viittiny siinä keskellä rantaa riisuutua, koska monet ihmiset olivat siellä veneilemässä. Sit kun me saatiin bikiinit päälle, niin koko poppoon oli aika mennä uimaan. Tola päätti jäädä rantaan odottamaan meitä, mutta Sedit päätti tulla sit meidän mukaan hieman pulikoimaan. Myöhemmin se oli sitä mieltä, että nyt riittää ja se meni sit rannalle, Tolan kanssa ottamaan hieman aurinkoa.




Uimisen jälkeen menin Seditin kanssa hieman tutkimaan koko rantaa. Sedit löysi jonkun kuivuneen kalanraadon, jonka heitin sitten veteen, mutta unohdin siinä samalla, että Sedit tykkää uida. Joten se sitten päätti menää kalanraadon perään uimaan. Itse kuljin pitkin heinikkoa ja näin paljon sisiliskoja. Palatessamme pienestä rantaretkestä, huomasin käärmeen-nahan. Päätin ottaa sen sitten muistoksi. Kyseisen nahan vieressä huomasinkin sitten palasen elävää käärmettä. Ensimmäisenä luulin, että se olisi rantakäärme, mutta vaaleenruskee väri ei sopinut rantakäärmeelle. Kosketin sitten sitä kepillä hieman ja vasta silloin, käärme laittoi päänsä esille. Huomasin kyseisen käärmeen pienen pään koon ja tajusin vasta silloin, että se on harvinainen aesculapinkäärme, joita voin nähdä vain Bieszczadeissa ja niitä on koko Puolassa vain 250 yksilöö. Itse otin heti pari kuvaa käärmeestä ja itse tykkään hirmuisesti TÄSTÄ kuvasta :) 




Käärmeen kuvauksen jälkeen, päätin viedä kyseisen nahan koirille nuuhkittavaksi. Molemmat hurtat ensimmäisenä haistelivat sitä ja yht äkkiä ne sitten pomppasivat sivulle. Sen jälkeen ne pysyivät siitä nahasta kaukana. Olihan se todella kiva tietää, että Sedit on sen verran älykäs, että se ymmärtää, ettei sen käärmeen kanssa kannata haistella. Toivottavasti se myös ymmärtää pitää kyistä kaukana :)

Rannalla me oltiin melkein viisi tuntia, joten oli aika palata kotiin. Kotona me päätettiin mennä koko poppoon kanssa ottamaan päiväunet. Päiväunien jälkeen me mentiin vielä illalla kauppaan, tekemään pienet ostokset. Onneksi kauppa oli noin kilometrin päästä meidän tontista, joten montaa kilometriä meidän ei tarvinnut mennä sinne. Toiselta osalata se oli myös hyvä, että se kauppa ei ollut ihan nenän edessä, koska ainaskin me molemmat saatiin hieman liikuntaa ja katsella hienoja maisemia. Vaikka kyseinen kauppa olikin pieni, niin kyllä siellä paljon tavaraa oli ja se oli paljon halvempaa kuin täällä Krakovassa, vaikka täällä Krakovassa onkin ruoka halvempaa kuin Suomessa :D Me otettiin sitten paljon juomaa mukaan, samoin nutellakin tarttui mukaan ja pari muuta juttua.

Illalla me tehtiin pari pannukakkua. Siinä me sit molemmat syötiin viisi pannukakkua kera nutellan ja kermavaahdon kanssa :D Illalla me sitten vielä ennen nukkumaan menoa, katsotiin pari sarjaa CSI Las Vegassia ja sitten me mentiin nukkuun. Sedit päätti taas nukkua mun vierellä.