 |
| kuva syksyn lopulta |
Perjantai aamulla heräsin sängystä ulos ja katsoin pihalle. Ulkona satoi lunta ja päätin, että nytten olisi oiva tilaisuus ottaa Seditistä kuvia, missä sataa lunta, eikä lunta ole vielä maassa. Itse en ole tainnu kuvata Sedittä kuukauteen, koska kuvausintoni oli jo kaivautumassa jo maan alle, mutta onneksi lumi pelasti kaiken.
Ensimmäisenä vein Lunan ulos ja yritin ottaa tytöstä kuvia. Luna ei yhtään halunnu seisoa paikalla ja poseerata kameraan, joten kuvista tuli ihan siedättäviä. Kuvien jälkeen heitin Lunalle hetken frisbeetä, että se sais purkaa energiansa, jonka se oli keränny unien aikana. Siinä sit Luna puolisen tuntia hyppi frisbeen perässä, jonka jälkeen menin kotiin hakemaan Sedittiä ulos. Poika oli oikein innoissaan, että taas ulkona sataa lunta, mutta minä olin vähemmän innoissani, koska oli -2 astetta kylmää. Ja ainut asia, jota inhoan, niin on pakkanen.
Itse löysin todella mieluisan paikan kuvien ottamiseen, missä ihanasti lumi satoi kameran eteen. Siinä sitten vielä etsiskelin hieman paikkaa, mihin voisin Seditin asettaa ja kyllä se paikka nopeasti löytyi. Siitä vaan sitten otin namit esille ja lähdin asettelemaan Sedittiä linssin eteen poronsarvien kanssa. Alussa Sedit oli ihmeissään, et mitä helisevää sille pistetään päähän ja kuvissa se näytti ihan pelkäävältä koiralta, mutta onneks se on jo pari kertaa noita sarvia kantanut päässään, joten ei se niitä yrittäny heittää päästä pois. Silloin vasta, kun namin otin esiin taskusta, niin silloin se kunnon söpöstely alkoi ja sain kyllä niin hienoja kuvia, että mun kuvausinto on taas palannut.
Siinä Sedit sit söpöstely sarvien kanssa pari minuuttiam, jonka jälkeen se oli sitä mieltä, että nyt niitä kuvia on jo ihan riittävästi, joten on aika mennä jo sille kunnon lenkille. Siinä sitten pikku hiljaa aloin laittamaan kameraa laukkuun ja sarvet kainalon alle. Odotin kyllä niin paljon, että lunta tulisi maahan vain siksi, että saisin Seditistä lumikuvia, koska muuten minun mielestä se lumi sais kadota jo maasta.
Lauantai aamuna minä sitten heräsin ja toivoin, että lunta olisi edes vähän maassa. Riitti jo, että aukasin silmät ja näin edessäni ikkunan, jonka ulkopuolella näin kattoja, jotka olivat lumessa. Siitä jo tiesin, että myös maassa on sitä lunta, joten lähdin jo yhdeksän maissa ensin taas viemään Lunaa ulos, jonka jälkeen menin kotiin ja otin taas Seditin, kameran, namit ja sarvet mukaan :D Sedit taas katto mua taas ilmeellä " taasko mä joudun söpöstelemään sarvien kanssa linssin edessä ". Mutta olihan mun pakko saada lumikuvia pikku Petterin pojasta.Siinä sitten me mentiin samaan paikkaan ottaa kuvia ja kyllä niistä ihan kivoja tuli, vaikka Sedit ei halunnu istua kylmässä lumessa.
Haluaisin toivottaa vielä tähän lopuksi kaikille ihmisille onnellista ja turvallista uuttavuotta! Blogi menee ens vuoden alussa remonttiin, joten älkää ihmetelkö, jos blogi tulee olemaan pari päivää salainen. Oon jo kuukaus sitten halunnu tehdä talvisen ulkoasun, mutta valitettavasti itseltäni puuttui niitä talvisia kuvia, mutta kun nytten niitä on, niin blogi piakkoin tulee kokemaan uuden remontin.
