Dobermanni
Alku: Dragon adoptoitiin Virosta 6-vuotiaana. Tarkoituksena oli löytää meidän edesmenneelle vinttarille kaveri ja tarkoituksena oli hankkia rescue. Itse pitkin päiviä etsin erilaisia koiria adoptoitavaksi. Löysin sitten jonkun jackrusselimixin, mutta kyseinen koira oli kuulemma jo varattu, mutta äiti sitten parin päivän päästä löysi Dragonin täältä. Itse rakastuin jo heti ensimmäiseen Dragonin kuvaan, jonka näin netissä, enkä ikinä ois uskonut, että mulle tulee dobberi, mutta äidillä on ollut yli kymmenen vuotta dobbereita, joten näyttä siltä, että mulle on tullut tuo dobberin omistus geeneissä :D Yksi mies vielä meidän lisäksi halusi adoptoida Dragonin, että se vois vahtia jotakin ihme parkkipaikkaa, mutta onneksi sitten puhelin soi ja meille kerrottii, että Dragon on varattu meille. Itse jäin Koran kaa kotiin odottamaan äidin tuloa Virosta.
Dragon oli kauheen huonossa kunnossa meille tulossa, koska sillä oli monta kasvainta, jota onneksi eivät olleet lihaksissa, vain lihaksien päällä, joten heti seuraavana viikkona tulon jälkee Dragon meni leikattavaksi, samalla myös se kastroitiin. Kasvainten leikkauksesta Dragonin rintakehän vähän pyöristyi, muuten se näytti ihan uudelta koiralta, mutta sen luonne sillä onneksi pysyi.
Luonne:Dragon oli luonteeltaan lempeä ihmisiä kohtaa, paitsi sitten joitakin juoppoja kohtaa.Kaikkien muitten koirien kanssa se tuli juttuun, paitsi leikkaamattomien urosten kanssa Dragon oli valikoiva, eikä Dragon tykännyt Briardin tapaisista koirista jos ne oli uroksia.Narttujen kanssa ei ollut mitään ongelmaa, eikä myöskään leikattujen uroiden kanssa. Dragonilla oli monta uroskaveria ja suurin osa niistä oli leikkaamattomia, mutta Dragon oli tuntenut kyseiset koirat jo pennusta asti. Dragon osasi olla hyvinkin itsepäinen, nimittäin se ei tehnyt mitään temppua ilman ruokaa ja ruoka oli sille aina ykkössijalla.
Harrastukset: Dragonin kanssa aloin hiihtämään jäällä heti ensimmäisenä talvena ja jo silloin Dragon tykkäsi koko hommasta, joten me sitten joka talvi mentiin aina hiihtämään mettään tai jäälle. Yli vuoden päästä Dragonin kotiutumisen jälkeen aloin totuuttaa sitä vetämään painoja pulkassa. Totuutuksien jälkeen Dragon sai ensimmäistä kertaa vetää pulkassa ruokaa ja muuta kamaa, mitä me ostettiin kaupassa. Kotiin asti meillä oli noin 800m melkein tasaista tietä. Myöhemmin itse pystyin olemaan jo tavaroitten kanssa mukana pulkassa, koska olin paljon pienempi silloin ja painoin vähemmän, mutta aina ylämäissä menin pulkasta pois.
Agilitya kokeilin kerran yhden Julian pihalla, koska hän oli saanut uudet agilityesteet pihaansa. Mun mukana oli sitten minun paras kaverini Linda ja Marley. Marley tykkäsi paljon agilitysta, mutta Dragon vain asteli esteitten yli, eikä sitä ollenkaan kiinnostunut agility. Sen verran ikää sillä sillon oli, että ei se kauaa kasassa ois pysynyt.
Tokosta ja suojelusta Dragon myös tykkäsi paljon, mutta tokossa se oppi aika kauan yhden asian ja sen luoksetulo oli kauheeta mönkimistä, muuten meillä ihan kivasti sujui toko, mutta seuruussa oli aina apuna nami, mutta voin sanoa, että Dragon oli ensimmäinen omistamani koira, joka oikeesti pysyi siinä vieressä, eikä katsonu koko ajan jalkojen alle. Suojelua itse treenasin Dragonin kanssa aina äidin kanssa, koska hänellä on paljon enemmän kokemusta koko lajista. Nimittäin minun äitini on joskus kasvattanu dobbereita ja harrastanut niiden kanssa suojelua. Suojelu oli Dragonin mielestä todella kivaa ja se panosti siihen harrastukseen oikeen kunnolla, kuten yleensä jokainen suojelukoira.
Harrastukset: Dragonin kanssa aloin hiihtämään jäällä heti ensimmäisenä talvena ja jo silloin Dragon tykkäsi koko hommasta, joten me sitten joka talvi mentiin aina hiihtämään mettään tai jäälle. Yli vuoden päästä Dragonin kotiutumisen jälkeen aloin totuuttaa sitä vetämään painoja pulkassa. Totuutuksien jälkeen Dragon sai ensimmäistä kertaa vetää pulkassa ruokaa ja muuta kamaa, mitä me ostettiin kaupassa. Kotiin asti meillä oli noin 800m melkein tasaista tietä. Myöhemmin itse pystyin olemaan jo tavaroitten kanssa mukana pulkassa, koska olin paljon pienempi silloin ja painoin vähemmän, mutta aina ylämäissä menin pulkasta pois.
Agilitya kokeilin kerran yhden Julian pihalla, koska hän oli saanut uudet agilityesteet pihaansa. Mun mukana oli sitten minun paras kaverini Linda ja Marley. Marley tykkäsi paljon agilitysta, mutta Dragon vain asteli esteitten yli, eikä sitä ollenkaan kiinnostunut agility. Sen verran ikää sillä sillon oli, että ei se kauaa kasassa ois pysynyt.
Tokosta ja suojelusta Dragon myös tykkäsi paljon, mutta tokossa se oppi aika kauan yhden asian ja sen luoksetulo oli kauheeta mönkimistä, muuten meillä ihan kivasti sujui toko, mutta seuruussa oli aina apuna nami, mutta voin sanoa, että Dragon oli ensimmäinen omistamani koira, joka oikeesti pysyi siinä vieressä, eikä katsonu koko ajan jalkojen alle. Suojelua itse treenasin Dragonin kanssa aina äidin kanssa, koska hänellä on paljon enemmän kokemusta koko lajista. Nimittäin minun äitini on joskus kasvattanu dobbereita ja harrastanut niiden kanssa suojelua. Suojelu oli Dragonin mielestä todella kivaa ja se panosti siihen harrastukseen oikeen kunnolla, kuten yleensä jokainen suojelukoira.
Kuolinsyy:Dragonilla oli keuhkoissa ja mahalaukussa vettä. Keuhkoissa siltä löydettiin veden lisäksi pari kasvainta ja monta muuta kasvainta koko vartalossa.Silloin kun me adoptoitiin Dragon niin eläinlääkäri sano että se voi elää vielä kaksi vuotta, mutta oli se kyllä iso ihme että se jaksoi pinnistää viisi vuotta ilman kipua.
Kuinka sillä vettä oli keuhkoihin ja mahalaukkuun mennyt? ;o Enkä usko, että kovin kivutonta elämä on ollut loppupäästä, olihan sillä tuota kokoakin... Tosi ikävä juttu kyllä 8'(
VastaaPoistaKuinkas Seditin kanssa menee? Mikä sillä on, kun vilkkuluomet niin näkyy? :[ Toivottavasti ois parempi onni tällä koiralla.
Sitä en tiedä, mutta jo pelkkien kasvainten takia sydänmen vieressä ja keuhkoissa toi jouduttiin lopettamaan, vasta ihan koiran elämän loppupäässä saatiin tietää, että sillä on vielä sitä vettä. Ainaskin sen viiden vuoden aikana Dragon käyttäytyi, kuin pikku pentu ja oli aina kaikessa innoillaan mukana ja tykkäsi paljon juosta, ennen kun se jouduttiin vielä lopettamaan, joten se kipu vasta tuli sille pari viikkoa ennen lopetusta, koska sillon se ei jaksanu tehdä mitään ja pelkästä ilmeestä huomasin, että se ei voi hyvin, joten parasta oli lopettaa se mahdollisimman nopeasti, ettei se kituisi.
PoistaSeditin kaa menee todella hyvin ja on hyvin jopa kotiutunutkin :) Vilkkuluomet näkyy yleensä kaikilla koirilla, mitä itse olen nähnyt, mutta enimmäkseen noilla rotikoilla, dobbereilla, mastiffeilla ja amstaffeilla näkyy noi vilkkuluomet, mut se ei oo mitään vakavaa.