maanantai 1. joulukuuta 2014

Luukku 1: Veren perässä mennään

Ihan aluksi haluan sanoa teille, että joka päivä en pysty tekemään uutta postausta, joten postauksia yritän tehdä joka kolmas päivä tai vaihtelevasti, koska mulla joulukuu on ihan täynnä kaikenlaisia kokeita, samoin koulu vie paljon aikaa. Eikä mulla varmaan jokaiselle päivälle ois varmaan mistä kirjoittaa, joten niistä postauksista tulis ihan lyhyitä pikku kuulumisia, mutta asiaan.

Minä olen jo pitkään miettiny, että voisin kokeilla Seditin kanssa verijälkeä tai jälkee, mut en tiedä mitä eroa noilla kahdella on, patsi että verijäljessä käytetään pelkkää verta ja jäljessä voi käyttää mitä haluaa. Täällä kaupoissa, ei sitten missään ole myytävänä minkään eläimen verta, eikä mulla oo ollut mahdollisuutta kokeilla verijälkeä Seditin kanssa. Launtaina me ostettiin Lunalle hevosen sydän, josta sitten jäi jonkun verran verta. Sen veren sekaan pistin sit vähän vettä, että sitä ois enemmän ja pistin sen veren juomapulloon ja jääkaappiin.

Eilen mä sitten Seditin kanssa lähdin ulos kokeilemaan sitä verijälkeä. Alussa tein pari lyhyttä jälkeä, mutta Sedit vain hastoi äkkiä, eikä se ollu yhtään kiinnostunut koko jäljestä. Kokeilin pari kertaa vielä, mutta ei mitään kiinnostusta. Itse halusin jo kokonaan unohtaa siitä, että Sedit kiinnostuis siitä jäljestä, mutta päätin vielä kerran yrittää. Tein jo paljon pidemmän jäljen, missä oli paljon mutkia ja joitakin pieniä esteitä ja menin Seditin kanssa vähän lenkkeilemään. Lenkkeilyn yhteydessä, menin sen jäljen ohi ja Sedit laittoi heti kuonon maahan ja lähti jäljen perässä. Vasta sillon, kun se nappas sen jäljen niin sanoin sille "etsi".

Seditillä sen ekaksi kerraksi meni minusta todella hyvin, vaikka välillä se katsoi ympäriinsä, mutta kun sanoin sille "etsi", niin se jatkoi nuuhkimista. Pariin kohtaan itse laitoin vähän enemmän sitä verta, mutta sitä verta ei oikeen näy tossa videossa, koska se veden kanssa muuttui vähän haaleemmaksi ja alkoi sulautumaan ympäristöön.

Jäljen lopussa Sedit meni ihan väärään suuntaan, vaikka se olikin parin metrin päässä maalista. Siinä se sit seisoi ja katseli ja haisteli ympäriinsä, mutta sitä jälkeä se ei haistanu, vaikka haju olikin lähellä. Kutsuin Seditin sit siihen kohtaan, missä se hukkas jälken ja siinä kohtaa annoin sille merkin, jonka jälkeen se sit löysi sen jäljen loppupään :) Palkkioksi annoin sille pari namia, mutta maahan en itse viittiny laittaa niitä nameja, koska silloin se vois oppia syömään melkein kaikkea maasta ja vahingossa se vois sitten syödä jonkun myrkyn. Melkein videon lopusta leikkasin sen pätkän, missä se kadotti sen jäljen ja seisoi siinä minuutin ihmettelemässä. Mielelläni otan vastaan jotain vinkkejä koskien verijälkee ja jälkee, koska mikään taituri en ole verijäljessä.


5 kommenttia:

  1. Millä muokkaat videoit?

    VastaaPoista
  2. Jäljessä koira etsii jäljen ja ajaa jäljen pelkillä hajujäljillä ja jäljellä on 6 keppiä ja jälki ajetaan joko pellolla tai metsässä. aluksi tosin käytetään peltoa jonne aluksi jälki herkuilla jolloin joka askeleelle laitetaan nami.

    VastaaPoista
  3. Verijäljen pitää antaa olla vähintään tunti maassa ennen kuin koiran sinne päästää, että hajut ehtivät tasaantua kunnolla maahan asti. Ja jäljestyksessä on myös pidettävä huoli että koiralla on nenä koko ajan maassa, sillä periaatehan on että maata haistellaan, ei ilmaa.

    VastaaPoista